Punajuurihulluus

Myönnän täysin avoimesti että olen riippuvainen uusista punajuurista. Kyllä. Vielä hieman lämmin,  ei missään nimessä kuuma punajuuri ja nokare pehmeää vuohenjuustoa. En sano ettei tätä voita mikään, mutta juuri elokuussa on vaikea löytää toista herkkua jota himoitsen yhtä paljon. 

Täytynee etsiä syytä lapsuudesta. Sieltä se tulee. Maalla kasvaneena näitä sai omasta maasta ja riippuen kesästä joskus jo heinäkuun lopulla. Ehdottelin äidilleni jos ei nyt päivittäin niin ainakin viikottain, että joko punajuuria saisi. Piti tietysti odottaa että olisivat nyt edes jonkun kokoisia ennen maasta nostamista. Toki toisinaan sai pienempinäkin kun oikein pyysi. 

Kun sitten kotoa pois muuttaneena menin äidin ja isän luo käymään, äiti huolehti kysymättäkin että sain punajuuria. Kotona odotti kattilallinen juuri keitettyjä äidin kasvattamia punajuuria. Voih. Kiitos äiti. No nyt keittelen itse omat punajuureni. 

Seittitakiainen

Kukat muodostavat n. 2,5 cm leveitä, kehtosumujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat puuttuvat, kehräkukat purppuranpunaisia, torvimaisia.
Kasvikieli on hienoa. En osaa puhua sitä, mutta olen jollain tavalla aina digannut näitä seittitakiaisia. Niitä on heinäkuun lopusta pitkälle elokuuhun pellonpientareet pullollaan. Toisinaan tuon niitä maljakkoon, sillä todella niiden mykeröt ovat yksi luonnon ihmeistä. Ja tuo väri seitin keskellä on purppuraisen herkullinen.

Rapu rapu rapu

Elokuun iltojen kohokohta ovat ravut. Näpertely on kivaa ja herkku sellainen ettei sitä voi jättää väliin. Makuasia nautitko paahtoleivän ilman rapuja vai jaksatko väsätä rapuleivän. Hain rapuni valmiiksi keitettyinä Mustapekasta, erittäin hyvä liemi ja sopiva suola.

Niin ja juomavalinta. Tällä kertaa Käpylän Alko oli nostanut suositukseksi Bernard-Massard Auxerrois viinin ja se päätyikin sitten rapuviinikseni. Loistava suositus, sanoisin. Snapsit jäivät tällä kertaa väliin.

Illan hämärtyessä pääsivät paperituikut esiin. Elokuun lämpimät illat, teitä on odotettu. Kruunaatte kesän.

Zpagettista matto

Kesäpäivien juttu on ollut mattojen virkkaus. Nurmikolla nautiskellen varjosta tai auringosta syntyy lähes huomaamatta matto jos toinenkin. Erinomaisen toimiva malli löytyi virkkauksesta lähes superhitin tehneen Molly Millsin ohjeesta. Ohje ainakin Suuri Käsityö 4/2014. 

Tässä työn alla ystäväni keittiöön tuleva matto. Kahdesta Hooked Zpagettista tulee noin 70cm halkaisijaltaan 10 koukulla. Tämän jälkeen tuntuu että yksi kartio ei riitä kuin pariin kerrokseen, niin iso on ympärysmitta. Hooked Zpagettia myy ainakin Mäkelänkadulla oleva Eiran langat. Värivalikoima on heillä hyvä.