Vuoden ensimmäinen väri

Taltarni tulee Tasmanian saarelta Australiasta. Väriltään kaunis itse juomana, mutta myös pakkauksessa olevan kapselin osalta.

Viinilehti arvioi juomaa näin. Tuoksua seuraa kuiva, mutta hyvin hedelmäinen maku jossa on myös tuoksun lupaamaa punasävytteistä marjaisuutta ja omenaa. Suutuntumaltaan viini on varsin täyteläinen. Kypsän marjainen olemus saa ryhtiä miellyttävistä kuplista ja hieman suuta supistavasta hapokkuudesta.

Mieleni on herkkä ja hauras kuin vaalea, harmahtava, puuterimainen roosa.

Juhlimaan vuotta uutta

Summaan mielessäni hiljaa tämän vuoden. Katse on tulevaan ja jo odottava. Juhlimaan lähtiessä muutama pikku juttu vielä.

Kynnet tietysti glitterhopeaiset. Opi, väri Lucerne-tainly Look Marvellous. Opin sivuilla on muuten hauska värinkokeilusovellus. Voit sovittaa eri sävyjä itsellesi.

Luomiväriä suosikkirasiastani Macin Royal Assets Smokey Eyes -rasiastani, joka on aarteeni. Katso rasiaa ja arvaa miksi.

Ja jos ei vielä ole hohtoa riittävästi, niin pinkaise liikkeelle näissä Minna Parikan hulluttelevissa kengissä nimeltään Hare Dark Glitter.

Erittäin hyvää vuodenvaihdetta ja erinomaista tulevaa vuotta 2014!

Catwalking

Hopeanharmaa on niin mahtava väri uudeksi vuodeksi, että tässä vielä catwalkeilta koostettua. Kaikki kevään 2014 Ready-to-wear-collection valintoja.

Tähän pukeutuisin itse. Tuo kimaltavan mekon ja sen päällä olevan kuultavan metallisen, laatikkomaisen paidan yhdistelmä on oivaltava, Max Mara.

Upea leikkaus ja erikoinen materiaali, Antonio Marras.

Kaksi viimeistä on Roberto Cavallin. Erityiseksi nämä tekee asusteiden ja mekon kokonaisuus. Uuh.

Putkiremontin hohdokkain osa

Nyt kun vuosi on jo miltei ohi, niin voi mennyttä putkiremonttia muistella jo jopa hyvällä. Varsinkin kun nautin päivittäin vanhojen kammottavien pesutilojen jälkeen jostain sellaisesta, josta itse todella pidän. Minun pikku wc:ni on se asunnon kolkka, jossa on nyt sellainen tunnelma kuin halusinkin.

Tässä muutama kohta valokuvina nyt. (Ennen kuvia ei ole eikä tule.)

Kaakelit ovat harmaa ruudullisia. Kaapit Svedbergin Style -mallistosta, joissa harmaata hivenen hopeanhohtavaa reikäpintaa kaappien etuosassa. Näitä on kaksikin, kuvassa pikkukaappi. Ja juu matto itse virkattuna hohtavasta harmaasta puuvillakuteesta. H&M Homen kynttilä jotenkin sitten vain napsahti paikoilleen vielä jouluksi.

Pitänee sitten vielä näyttää makuuhuoneen tapettikin. Sekin kun jouduttiin uusimaan, kiitos yläkerran vesivahingon.

Aika hyvästellä joulu

Miten se nyt taas on olo kuin lapsena. Vähän surullinen kun odotettu joulu on ohi.  Eikä ulkona vallitseva harmaa, pimeä ja märkä sää auta kyllä yhtään.

No jos vielä muistelisi tänä vuonna väkerrettyjä kortteja ja paketteja. Nehän hohtivat hopeisina. Kummitytöt saivat jälleen kerran neulottua pehmoa, pipot. Kertokaa kun ette enää halua lisää. Vaihdan ehkä sukkiin... Muutama pipo meni ystävillekin.

Kuusessa tuikkii edelleen kynttilät ja tähti jos toinenkin koristaa oksia.

Luonto pukeutuu hopeaan

Värittömässä luonnossa ne vähäisetkin värit korostuvat. Koivunrungot hohtavat hopeisena ja Vantaanjoen jää on lumen koristama.

Yksi joulun väri on hopeanharmaa. Se loistaa ja tuo jouluun kimallusta pimeän vastapainoksi.

Valpolicella Ripasso

Kun on kerran hurahtanut Valpolicellan viineihin, niin minkäs teet. Amaronet, nuo viinien aatelit, ovat ihan oma juttunsa. Ehkä niistä joskus toiste.

Ripasso, tuo kelpo pikku-amarone. Ripasso tarkoittaa "uudelleen käytettyä". Ripassot siis tehdään uudelleen käyttämällä amaroneen käytettyjä rypäleitä. Näin viiniin saadaan tukevampi runko ja enemmän tanniineja.

Ja koska aina ei ole amaronen paikka eikä lompakkokaan sitä kestäisi, niin silloin voi ottaa ripasson. Näistä yksi lempiviinini on Cecilia Berrettan Valpolicella Ripasso.

Taustalla Manaran juliste, jonka sain aikoinaan Valpolicellan alueen turistitoimistosta. Sittemmin se on ollut kehystettynä ruokapöytäni äärellä kunniapaikalla.